Mistä sen voi määritellä alkaa, koska pienestä pitäen olen lukenut Nalle Puhia, Roope-setä ja Aku Ankkaa. Aletaanko se määrittää siitä vai siitä, kun halusin kaikki Disneyn elokuvat itselleni. Päättääköön sen jokainen itse.
Minulle tuli ihan pienenä Nalle Puh lehti. Varmaan yksi tai kaksi vuotta. Sen jälkeen Roope-Setä ja lopulta Aku Ankka. Olen aina tykännyt lukea niitä. Pienenä se tapahtui mielikuvituksen voimalla, kun en osannut lukea.
Millon näin ekan Disneyn leffan. No se on varmasti Nalle Puh ja Tuulinen päivä. Sitä jaksoin katsoa uudestaan ja uudestaan. Ensimmäisen leffan sain Tuhkimon. Se oli joskus ala-asteiden aikaan nimipäivälahjaks. Se oli ihana! Jaksoin katsoa sen monta kertaa uudestaan. Enkä vaan voinut kyllästyä siihen. Kolmonen oli alkanut näkymään, niin sieltäkin tuli joitain Disneyn juttuja. Ainakin: Dumbo ja Robin Hood.Tietysti nauhoitin ne.
Seuraava vhs-elokuva jonka sain oli Kaunotar ja Hirviö. Se oli varmasti sen joulun paras joululahja. Minä oli tosi onnellinen kun sain sen. Vielä jouluaatto iltana alettiin sitä katsomaan. Monta, monta kertaa sen jälkeen. Sitä ei voi sanoin kuvailla mikä riemu oli saada se. Äiti vielä sanoi, että tuo Viidakkokirja on varmasti ihan kiva, mutta taivaan kiitos, että ostivat Kaunottaren ja Hirviö.
Myöhemmin olisin halunut Arsitokatit, mutta en saanut. Koska olin jo liian vanha lastenpiirrettyihin. Noin mulle iskä sanoi. Herranjestas sentään. Minä olin vain 13-vuotias, mutta ehkä se kun alottaa ylä-asteen tekee meistä jotenkin aikuismaisempia. 14-vuotiaana minä ostin kaverilta Aristokatit, mutta se sillo ei antanut enää yhtä lumouduttavaa tunnelmaa kuin aikasemmat ostot. Olinko liian vanha vai eikö se jotenkin iskenyt.
Tähän täytyy huomauttaa, että nuo Disney vhs.t. oli aika kovan hintasia noin 149-159 markkaa. Siinä ei ihan heti ostettu jotain leffaa, kun hyvin harvoin oli edes satasta halussa. Siis minulla, kun ei ollut viikkorahoja. Sen minkä lahjaksi sai niin sillä täytyi selvitä.
Milloin minä päätin kerätä nämä leffat itselleni. Se tapahtui silloin, kun oli yli kolmenkymmenen. Minulla oli vain yks dvd. eli Kaunotar ja Hirviö. Aluksi ajattelin kerätä kaikki mitkä minua kiinnostaa. No se on melkein saman mitä Disneyn on tehnyt. Ostin kaikki mielenkiintoiset ensin ja sitten loput. Niitä tais olla Frozeniin asti sillo tullut, että keräiltävää kyllä oli. Joskus kävi hyvä tsäkä kuin sain parilla eurolla leffoja ja joskus joutuu maksaa vähän enemmän. En siis ostanut kaikkea uutena, kun metsästin sinikantisia elokuvia. Pari vuotta meni, kun minulla oli kaikki. Voisin sanoa, että olen hyvin tyytyväinen. Yksi unelma oli toteuttu. Eikä kukaan tullut sanomaan: Tuo liian lapsellista. Ei aikuiset katso piirrettyjä. Ihanaa on unelma jota toteuttaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tuovat hyvän mielen, kiitos viestistäsi.